Perheterapiaan hakeudutaan yleensä silloin, kun perheen tilanne on sillä tavoin haasteellinen, ettei omat voimavarat enää riitä muutoksen aikaansaamiseen tilanteessa. Perheessä voi olla vaikeutta puhua haasteista /esiintyä toistuvaa riitelyä, jollakin/ useammalla perheenjäsenellä vaikeita oireita tai jokin muu asia vahvasti kuormittaa perheen arkea ( esim. uusperheen haasteet, läheisen kuolema, sairaus, väkivalta tai päihdeongelma). Tällöin voi perheterapia hoitomuotona olla sopiva.
Perheterapia voi olla tuloksellinen hoitomuoto vanhemman toimintakyvyn ja lapsen/nuoren oireiden ja kehityksellisten haasteiden käsittelyyn. Perheessä erilaiset vaikeudet ja kokemukset vaikuttavat yleensä eri tavoin, mutta koskettavat kaikkia perheenjäseniä. Perheterapiassa huomioidaan usein perheenjäsenten kokemukset monisukupolvisessa näkökulmassa.
Perheterapiassa työskentelemään koko perheen kanssa, mutta voidaan tarpeenmukaisesti sovitusti kokoontua perheen eri kokoonpanoilla. Perheterapiassa tutkitaan yhdessä perheen tilannetta ja vuorovaikutussuhteita sekä tarkastellaan toivottua muutosta eri perheenjäsenten näkökulmista. Perheterapialla pyritään tukemaan perheen hyvinvointia ja vahvistamaan perheen kykyä jatkaa elämäänsä.
Perheterapian tapaamistiheys ja kesto vaihtelevat. Suositeltavaa on 2-4 viikon välein toteutuvat tapaamiset. Kriisitilanteessa perheterapia toteutuu tarvittaessa tiiviimmin. Joskus perheen tilanteen selkiytymiseen riittää 2-5 tapaamista, toisaalta työskentely voi olla kestoltaan puolesta vuodesta kahteen vuoteen.